Ihana loma Italiassa - Osa 1

Takana on varmaan yksi parhaimmista lomamatkoista ikinä, mistä saa suurimmilta osin kiittää matkaseuraamme. Ystäväperheemme matkusti myös samaan kohteeseen ja lisäksi meillä oli myös yksi lastemme ystävä mukana matkassa, mikä oli iso ilo omille lapsillemme ystäväperheemme lasten lisäksi. 

Ja mikä oli myös erityisen hienoa oli se, että pääsi aurinkoon ja lämpimään - Suomen kesä kun ei sitä pahemmin ole suonut. Meitä hellittiin Italiassa noin 28 asteen lämpötiloilla, mikä on itseasiassa aika ihanteellista. Kun lämpötilat menee yli 30 asteen, alkaa olo olemaan jo jokseenkin tukalaa - ainakin minulle :).

Kohteena meillä oli siis jälleen kerran Pohjois-Italia :) ja vielä aikalailla samat seudut kuin aiemminkin, mutta tosiaan vähän uusin maustein. Kirjoitinkin viime kesänä jo blogiini pitkän jutun edellisestä reissusta, joten jos Italia matkakohteena kiinnostaa etkä ole vielä tutustunut viimekesäiseen kirjoitukseeni suosittelen lukemaan sen täältä :). Majapaikkamme oli jälleen kerran sama The Garda Village, mistä voit myös lukea lisää edellisestä postauksestani.

Tänäkin vuonna meillä oli viime vuoden lailla mahdollisuus vain viikon reissuun. Toivottavasti ensi vuonna voisimme lomailla pidempään. Nyt pojan fudisharrastus rulettaa aikalailla ja sen ehdoilla lomailtiin tälläkin kertaa. Mutta onneksi pääsimme edes viikoksi lämpimään.

Matkamme alkoi lennolla Helsingistä Müncheniin. Olemme tällä konseptilla matkustaneet jo aiemmin ja kustannustehokkaaksi sekä toimivaksi sen todenneet. Lisäksi vuokra-autokanta Saksassa on parempaa ja vuokrahinnat edullisempia kuin Italiassa. Toki ajomatkalle tulee myös hintaa mutta siinä voi myös samalla nähdä ja kokea uutta ja siksi sekin kannattaa ottaa loman kannalta, eikä vain tykittää täysillä kohteeseen. Esimerkiksi välillä München - Garda on vaikka mitä upeuksia nähtävänä. Erityisen hienoa on, jos on aikaa yöpyä matkan varrella - vaikka kahdessakin kohteessa ja ajaa esim. kiertoteitä varsinaiseen kohteeseen.

Meidän lentomme oli jo aamupäivällä Münchenissä ja tällä kertaa tavoitteena oli kuitenkin ajaa suhteellisen suoraan Gardalle, sillä lomaa oli tosiaan vain tuo viikko. Koska meillä oli tällä kertaa neljä lasta matkassa, vuokrasimme kerralla isomman auton (Mersun Viano) mikä osoittautui kyllä ihan loistovalinnaksi. Lapsilla oli fantastiset tilat takana, meillä edessä aika rauhallista ja matkalaukkujen mahtumisen suhteen ei ollut ongelmia. Mageeta oli myös se, että kyytiin mahtui hyvin myös muita. Kuten jo kerroin, olimme matkassa ystäväperheen kanssa ja tästä autosta oli paljon iloa myös siinä mielessä. Yllä olevassa kuvassa näkyy tämä meidän loman musta dimangi :).

Tässä matkareittimme Saksasta Italiaan. Nopeampaakin tietä pääsee, mutta tätä reittiä pitkin on kauniimmat maisemat :).

Ensimmäinen pysähdyspaikkamme oli Garmisch-Partenkirchen. Olemme aiemminkin käyneet kyseissä paikassa mutta vain pikapysähdyksen verran - tuolloin oli ostettava kameraan muistikortti kotiin unohtuneen tilalle :). Tällä kertaa päätettiin tutustua kylään pikkuisen paremmin ja käydä pizzalla :P. Tässä kuvia kyseistä paikasta, mikä vaikutti kyllä todella kivalta kylältä.

Paikallisesta kirjakaupasta kysyimme suosituksia pizzaravintolasta mikä olikin hyvä veto. Emme kyseiseen ravintolaan nimittäin olisi eksyneet ilman ohjeita ja ravintola sekä pizzat olivat kyllä aivan ihastuttavia. Voin todellakin suositella vierailua Ravintola Colosseossa, missä sympaattinen ja superystävällinen tarjoilija osasi muuten suomea. Oli kuulemma aiemmin seurustellut suomalaisen tytön kanssa =).

Ruokalista ravintolassa oli todella kattava - italialaisia herkkuja laidasta laitaan - jo siinäkin mielessä tekisi mennä sinne uudestaan. Kuvassa oma pizzani Pizza Borgo (nam!) ja mieheni valitsi Pizza Diavolan, mikä oli jotenkin ihan käsittämättömän herkullinen. Siinä oli mausteista salamia ja vihreää pepperonia. 

Garmisch-Partenkirchenin jälkeen jatkoimme matkaa hyvillä mielin masut täynnä kohti Itävältaa. Itävallassa päätimme pysähtyä pikaisesti Seefeld in Tirol:ssa jäätelöllä. 

Olemme yhdellä toisella reissulla yöpyneet Seefeldissä. Se on viehättävä, pieni kylä - tosin ehkä hieman outo. Edellisellä kerralla, kun kylässä vierailimme emme meinanneet saada ruokaa oikein mistään, sillä todella monet paikat olivat kiinni ja kaikkialla tuntui käyvän vain käteinen, mitä emme olleet osanneet varata tuolloin mukaamme (tästä oppineena meillä jatkossa aina käteistä myös mukana). Ihmisiä oli ihmeen vähän liikkeellä ja butiikkimaiset liikkeet olivat kiinni. Taisi olla sunnuntai päivä, se ehkä syy hiljaisuuteen. Yksi yö siellä oli riittävä - mutta myös kokemuksen arvoinen :). 

Valitsin itselleni muuten jäätelöpalloksi Mozartkugeln -jäätelöä ja se oli ihan järisyttävän hyvää. Sitä oikeastaan jäin kaipaamaan eli jos joskus ohi ajetaan on varmaan jälleen kerran pysähdyttävä tässä Peintner -konditoriassa jäätelöostoksilla :P.

Jäätelöistä nauttien jatkoimme jälleen matkaamme kohti Gardaa ja matka sujui pääosin hyvin. Joku ilmeisesti oli tölväissyt autoamme joko Garmish-Partenkirchenissä taikka Seefeldissä, mutta se ei kauheasti aiheuttanut harmaita hiuksia, sillä otimme autoomme nolla -omavastuun. Ikinä ei tiedä mitä automatkoilla tapahtuu. Yhdellä reissulla moottoritiellä jokin lensi tuulilasiimme ja siihen tuli iso halkeama - tällöinkin onneksi omavastuumme oli nolla. 

Pieniä hidasteita matkalla tällä kertaa kyllä oli. Tietöitä ja yksi onnettomuus, mikä lisäsi matkan pituuttaa puolella tunnilla. Onneksi ei ollut kiire mihinkään ja autossa oli tilaa eli olo ei käynyt tukalaksi. Ja hyvää jaksaa odottaa :) ja upeita maisemia katseli mielellään myös vähän pidempään.

Vihdoin olimme perillä kohteessa :). Saimme toivomamme huoneiston ja kurvasimme samantien ostoksille läheiseen supermarkettin Maxigrossiin, mikä on ihan lempparikauppamme. Hyvät hinnat ja avarat tilat. Mm. paikalliset yrittäjät käyvät siellä ostoksilla. Lähellä on muitakin kivoja ja tavallisempia ruokakauppoja, joissa on myös kiva käydä hypistelemässä :).

Alla olevassa kuvassa näkyvä Pasquan punaviini oli aivan ihanaa - harmittaa, kun ei tullut ostettua sitä kotiin. Sen vieressä lautasella on carpacciota eli ohueksi leikattua, todella mureaa naudanlihaa missä on päällä rucolaa ja parmesania. Yksi rasia maksoi (lautasella oleva annos - sisälsi lisukkeet) n. 2 euroa! Järisyttävän halpaa. Tätä tuli nautiskeltua useampana päivänä - niin ihanaa se oli. 

Ensimmäisenä päivänä meillä tosiaan syötiin älyhyvää, italialaista raakamakkaraa ja chorizoa, carpacciota ja mozzarellasalaattia - pehmeässä, lämpimässä illassa. Ihan parhautta. I love Italy =).

Tässä on lomamatkareportaasimme osa 1 - menomatka. Jatko-osia tulossa myöhemmin :). 

Unelmainen Raparperi-Kookostorttu

Siivoilin tuossa yksi päivä ylivuotavaa lehtitelinettäni ja siinä samalla tuli sitten selailtuja lehtiä, mitä telineeseen oli kertynyt. Monesti ne jäävät sinne siksi, että niissä on jokin ihana resepti, mitä olen ajatellut, että voisi joku kerta tehdä - ja joita en sitten kuitenkaan muista ikinä, kun mietin mitä tekisin :). Tällä kertaa revin kaikki ihanat reseptit talteen ja tämä Kodin Kuvalehdessä julkaistu resepti on nyt odotellut tekemistä jo pari viikkoa keittiön pöydällä. 

Olen yrittänyt viimeaikoina välttää leivontaa, ettei tule sitten houkutuksia turhaan herkutella, mutta nyt päätin uhkarohkeasti tehdä poikkeuksen ja kokeilla vihdoin tätä ihanuutta =). Lehdessä tämä torttu oli nimeltään Banaani-kookostorttu, josta sitten väänsin oman versioni. Lähinnä ihan siksi, että halusin käyttää raparpereja joiden aika on juuri nyt. Jos haluat voit korvata raparperit banaanilla (4-5 banaania viipaloituna) tai vaikka tuoreilla mansikoilla tmv. Banaaneja käytettäessä kiisseli on varmaan syytä jäähdyttää ennen levittämistä. Mutta - tästä tortusta on varmasti moneksi :).

Alkuperäisessä reseptissä pohjana on käytetty valmista murotaikinaa, joten voit vallan hyvin valita sen. Itse halusin tehdä murotaikinani itse ja tehdä siitä myös vähän normiversiota terveellisemmän. Lisäksi kokeilin tällä kertaa korvata sokerit steviasokerilla, mutta valitettavasti steviasokeri löi jonkin verran läpi, joten laitoin tähän reseptiin makeuttajaksi tavallista sokeria, sillä suosittelen kuitenkin valitsemaan sen. Toki voit leipoa myös tortun steviasokerilla, jos niin haluat. Meillä tämä steviasokeriversio upposi kyllä kaikille hyvin ja moni otti vielä lisääkin joten ehkä se olin vain minä joka olin jälleen kerran über-kriittinen :).

Pinnalle sopisi kerman sijaan myös vaahtoutuva kookoskerma. Oma Santa Marian kookosmaitoni ei vaahtoutunut vaikka siinä oli yhtä paljon kookosta kuin toisessa kookoskermaksi nimetyssä purkissa. Kookoskerman tulee olla tosi kylmää, jotta se vaahtoutuu ja ilmeisesti 'oikeaa laatua'. Itse en ole ikinä vielä vaahdottanut kookoskermaa, joten en voi siihen tarkoitukseen suositella mitään merkkiä.

Unelmainen Raparperi-kookostorttu

Murotaikina:

50 g voita (kylmää)

50 g kookosöljyä (kovettunutta, voi korvata voilla)

100 g spelttijauhoja

75 g ohrajauhoja

25 g kookosjauhoja

(kaikki jauhot voit korvata vehnäjauhoilla)

1 rkl sokeria

1 kananmuna (M)

1 rkl vettä

ripaus aitoa vaniljaa

Raparperikompotti:

650 g raparperia paloina

1 dl sokeria

2 rkl vettä

ripaus aitoa vaniljaa

Kookoskiisseli:

4 dl maitoa

6 keltuaista

3/4 dl maissijauhoja

4 tl sokeria

ripaus aitoa vaniljaa
4 rkl kookoskermaa

Päälle:

Raparperikompotti

Kookoskiisseli

2,5 dl Flora vispiä/kookoskermaa + 3 tl sokeria

kookoslastuja/-hiutaleita

1. Mittaa jauhot, sokeri, kuutioitu kylmä voi ja kookosrasva monitoimikoneeseen ja sekoita nopeasti tasaiseksi seokseksi. Lisää kananmuna ja vesi ja sekoita vielä nopeasti. Painele taikina vuokaan (26cm) ja vuoan reunoille, peitä foliolla ja laita jääkaappiin noin tunniksi. Valmista sillä aikaa raparperikompotti.

2. Laita raparperipalat kattilaan. Kaada vesi ja sokeri joukkoon. Kuumenna ja sekoittele samalla. Anna muhia välillä sekoitellen kunnes raparperit ovat kunnolla pehmenneet. Lisää lopuksi aito vanilja. Kaada kompotti pois kattilasta, jotta se jäähtyy nopeammin. Itse jäähdytin oman kompottini isohkossa muovirasiassa kylmäkallen päällä. 

3. Kuumenna uuni n. 200 asteeseen. Ota folio pois ja painele piirakkapohjaan haarukalla reikiä ja peitä se jälleen foliolla paistamisen ajaksi. Paista n. 15 minuuttia ja jäähdytä ilman foliota.

4. Valmista kiisseli. Mittaa paksupohjaiseen kattilaan maito, keltuaiset ja maissijauhot. Kuumenna koko ajan sekoittaen. Anna seoksen pulpahtaa kerran, jotta maissijauhot kypsyy. Ota pois liedeltä ja sekoita joukkoon vielä sokeri, vanilja ja kookoskerma.

5. Levitä raparperiseos piirakkapohjan päälle ja levitä siihen päälle kookoskiisseli. Laita kakku jääkaappiin täysin kylmentymään. Kun kiisselikin on kylmä, vatkaa päälle tuleva kerma sokerin kanssa vaahdoksi ja levitä se kiisselin päälle. Ripottele pinnalle kookoshiutaleita tai kookoslastuja. 

Tarjoa kylmänä.

Wok goes Asia and to Grill! Chili-inkivääri-katkarapuwokki ja Wokkitomaatit Grillissä

Grillikausi on nyt kuumimmillaan ja siitä syystä kokeilinkin tällä kertaa jotain ihan uutta: tein nimittäin wokkia grillissä. Varmaan se olisi ihan grillilevylläkin onnistunut - ainakin jotenkuten - mutta valurautainen wokkipannuni istui grilliin ihan täydellisesti :). Ja mikä oli mukavaa, ei tarvinnut pelätä ainesten putoavan ylilaidan eikä miettiä, kuinka puhdas ja missä kunnossa se grilli onkaan - kunhan wokkipannu oli puhdas. Teen varmasti jatkossakin wokkia grillissä - etenkin jos säät suosivat  - tällä kertaa sain onnekseni kokkailla terassilla auringonpaisteessa :). 

Tämä Wokki mausteineen on mielestäni hyvinkin yleispätevä. Eli katkarapujen sijaan voit vaikka grillata kanaa tai lihaa ja suikaloida niitä wokin joukkoon - tai tosiaan tarjota pelkkää kasviswokkia muun grilliruoan kanssa. Katkarapuwok sopii esim. kalan seuraksi jo ihan sellaisenaan. Ja nuo wokkitomaatit olivat tässä seurassa myös aivan ihania!

Blogiringin Kikkoman kamppiksen kautta pääsin tutustumaan Kikkomanin Wokkikastikkeeseen eli Kikkoman Wok Sauce - tuotteeseen. Ilokseni sain huomata, että kastikkeessa on yhdistettynä jo valmiiksi eri makuja, ettei kaikkia tarvitse erikseen mittailla. Siitä löytyy soijakastikkeen lisäksi kivasti hapokkuutta ja makeutta, mitä tuovat siihen lisätty viini ja sokeri. Se käy maustamiseen hyvin ihan sellaisenaankin, mutta sillä voi myös taikoa ruokaan 'sitä jotain' jos tuntuu, että vielä jotain ruoasta puuttuvan. Pieni loraus Wok Saucea voi siis olla just se juttu.

Itse päädyin käyttämään wokkikastiketta osana maustamista eli sekoittelin kastikkeeseen vähän muutakin ja helpolla se minut päästikin. Jotenkin tuntui, että se oikea maku löytyi heti.

Tätä wokkia voi myös tarjota tortillojen kanssa, kuten me tällä kertaa teimme. Wokkauksen lomassa voi kätevästi lämmittää valmiit, pehmeät tortillalätyt, joihin wokki on kiva kääräistä.

Wokin rinnalle sopisi myös riisi taikka noodelit - mitkä tosin kannattaa wokata suoraan joukkoon.

Meillä pääruokana oli tällä kertaa siis Wok -tortillat ja lisukkeena oli Wokatut tomaattit.

Wokkitomaateista ja Katkarapuwokista riittää pääruokana noin. 2-3 henkilölle.

Ruoat ovat tässä järjestyksessä, sillä tomaatit tehdään ennen wokkia.

Wokkitomaatit 

(lisuke)

8 pienehköä luumutomaattia (ei mini)

1 rkl Kikkoman Wok Saucea

1/2 rkl balsamicoa

1/2 puserrettu iso valkosipulinkynsi

mustapippuria myllystä

ruohosipulisilppua

1. Halkaise tomaatit pitkittäin kahteen osaan ja aseta avoin puoli ylöspäin lautaselle.

2. Sekoita kastikkeen ainekset keskenään ja voitele sillä tomaatit. Kaada loput kastikkeet tomaattien päälle. Jätä tomaatit maustumaan muiden valmistelujen ajaksi.

Chili-inkivääri-katkarapuwokki

200 g isoja pakastekatkarapuja

100 g kevätsipulia

60 g kuorittua punasipulia

30 g kesäkurpitsaa

15 g babypinaattia

10 g kuorittua valkosipulia (n. 2 kynttä)

10 g kuorittua inkivääriä

6 g suht tulista punaista chiliä

1 rkl sesamsiemeniä

mustapippuria myllystä
+öljyä wokkipannuun

Kastike:

4 rkl Kikkoman Wok Sauce

n. loraus eli 1-2 tl juoksevaa hunajaa

1/2 tl sesamöljyä

+ lisäksi 4 pehmeää tortillaa ja turkkilaista jogurttia
tai noodeleita tai riisiä

Esivalmistele:

1. Sulata katkaravut hitaasti. Jos unohdit ottaa ne ajoissa sulamaan voit laittaa ne vaikka pakastepussiin ja laittaa pussin lämpimään veteen. Siinä sulavat suht nopeasti. Pyörittele välillä pussia ja vaihda vettä. Valuta lopuksi katkaravut siivilässä.

2. Sekoita kastikkeen ainekset keskenään ja lisää kastikeesta n. puolet katkarapujen joukkoon. Sekoita. Rouhi pinnalle mustapippuria ja jätä maustumaan.

3. Halkaise kevätsipulien valkoiset päät kahteen osaan ja leikkaa sipulit noin 4-5 sentin mittaisiksi paloiksi viistoittain. Laita kulhoon odottamaan.

4. Leikkaa punasipulista ohuita viipaleita, vuole kesäkurpitsasta esim. juustohöylällä ohuita ja kapeita lastuja, huuhtele ja valuta babypinaatit. Lisää kaikki kulhoon kevätsipulien kanssa.

5. Viipaloi valkosipuleista ja inkivääristä ohuita viipaleita. Silppua chili. Lisää kaikki kasvisten kanssa kulhoon.

6. Mittaa sesaminsiemenet valmiiksi pienen kulhoon tai kuppiin.

(Kata pöytä, laita turkkilainen jogurtti kulhoon pöydälle, kaada viinit laseihin jne.. :) eli laita kaikki valmiiksi ruokailua varten.)

Aseta grillin viereen tortillat, tomaatit kulhossa ja wokkiainekset sekä jäljellä oleva liemi sekä tarvittavat wokkausvälineet. Kuvasta puuttuu sesamsiemenet.

Wokkaa:

1. Aseta öljytty wokkipannu grilliin ja kuumenna se. Paista ensimmäiseksi tomaatit. Pyörittele niitä muutama minuutti pannussa kunnes ovat kypsyneen oloisia. Nosta tomaatit kulhoon ja laita grillin sivuun lämpimään odottelemaan wokin valmistusta (lientä saa jäädä wokkiin - se antaa kivasti makua itse wokille)

(Nosta tortillat lämpiämään wokin viereen esim. johonkin astiaan. Varo kuitenkin polttamasta/kuivattamasta niitä eli pidä grilli sillä puolen pois päältä/tosi miedolla lämmöllä jos mahdollista.)

2. Lisää wokkikasvikset wokkipannuun ja kypsennä välillä sekoitellen. Kaada hetken päästä loput kastikkeet wokkiin ja jatka kypsentämistä. Kun kasvikset näyttävät kypsiltä mutta vielä mukavan rapsakoilta lisää katkaravut liemineen joukkoon. Sekoittele vielä hetki. 

Kauho valmis wokki tarjoiluastialle ja tarjoa heti.

Wokin seuraksi sopii tortillojen sijaan myös hyvin riisi taikka noodelit.

Hyvää ruokahalua ja herkullisia kesäpäiviä!

"Yhteistyössä Kikkoman"

Raparperimuffinssit Vaniljatuorejuustosydämellä

Tällä reseptillä tulee ihania, meheviä, muhevia, herkullisia, isoja ja runsaita muffinsseja :P - ja vielä ihan suit-sait-sukkelaan eli nopeasti ja helposti :).

Lämpöisinä olivat aivan ihania - juuri sellaisia mistä tykkään! Ja kylminä - omg - myös ihan taivaallisia! Raparperit leikkaavat ihanasti makeutta ja tuorejuusto tuo spesiaalin fiiliksen ja samettisen pehmeyden muffinssiin. 

Happaman karsastaja voisi lisätä taikinaan vielä puoli desiä sokeria mutta itse en sitä jäänyt kaipaamaan vaan tykkäsin juuri tästä happaman ja makean yhdistelmästä.

Sain taikinan juuri ja juuri mahtumaan 12 isoon muffinssivuokaan. Muutaman lusikallisen jätin kulhon pohjalle (ja söin ;D), kun en uskaltanut enää täydemmäksi vuokia täyttää.

Raparperimuffinssit 
Vaniljatuorejuustosydämellä

n. 12 kpl isoja muffinsseja

Tarvitset:

6 dl vehnäjauhoja

4 dl sokeria

  0,5 tl suolaa

2 tl leivinjauhetta
3 tl vaniljasokeria
0,5 tl kardemummaa

4 dl täysmaitoa 

1 kananmuna

75 g voita sulatettuna

250 g raparperin paloja
200 g vaniljatuorejuustoa + 1 tl fariinisokeria
pinnalle fariinisokeria

1. Mittaa kuivat aineet kulhoon ja sekoita. Lisää joukkoon maito ja muna ja vatkaa hyvin. 

3. Sulata voi ja sekoita se taikinaan. Vatkaa lopuksi taikina vielä täydellä teholla tasaiseksi.

4. Paloittele raparperit pieniksi paloiksi ja sekoita ne taikinaan.

5. Lusikoi taikinaa pari ruokalusikallista paperivuokiin. Notkista tuorejuusto lusikalla sekoittaen ja sekoita joukkoon fariinisokeri.  Lisää jokaiseen muffinssiin teelusikalla tuorejuustoa. Jaa tuorejuusto muffinssien kesken. Täytä vuoat lopuksi lopulla taikinalla n. 2/3 tai 3/4 täyteen ja ripottele muffinssien pinnalle vielä fariinisokeria.

6. Paista muffinsseja uunissa keskitasolla n. 175 asteessa kiertoilmassa n. 30-40 minuuttia tai kunnes ne ovat saaneet pintaan kunnolla väriä ja tuntuvat koetettaessa kimmoisilta. Huomioi, että uuneissa on eroja eli paistoaika voi vaihdella. Itselläni meni n. 35 minuuttia. Mikäli uunisi ruskistaa liikaa tai liian aikaisin, peitä muffinssit paiston aikana foliolla. Voit myös kääntää muffinssipeltiä paiston aikana jos muffinssit ruskistuvat epätasaisesti.

7. Anna muffinssien jäähtyä hetki muffinssipellillä ja siirrä ne sitten ritilän päälle jäähtymään irrallaan tai tarjoa samantien. Nämä muffinssit ovat ihania lämpiminä, joten niitä kelpaakin tarjota heti. Jos joudut säilyttämään muffinsseja, laita ne jääkaappiin. Ovat superherkullisia ja raikkaita myös jääkaappikylminä.

Paras palkinto leipurille on muiden herkuttelijoiden kommentit - kun oikeesti ja aidosti näkee, että leipomuksesta tykätään :). Poikani tuli treeneistä ja sai sitten iltapalaksi muffinssin. Mitään ei puhunut mutta näin, kun nuoli hartaasti vielä muffinssi paperivuoankin ja sitten sanoi: "Vitsit nää on ihan niiiin hyviä. Onhan näitä vielä jäljellä? Saanhan näitä huomennakin?" =D

Vinkki: Täältä löytyy resepti perinteisiin Raparperimuffinsseihin, missä ei ole käytetty tuorejuustoa.

Helppo Raparperipiirakka

Tämän helpommaksi ei leipominen oikein voi mennä tai ehkä voi, mutta ei ainakaan kovinkaan paljon :). Tämä resepti on jokatapauksessa aivan ihanan helppo: kaikki ainekset vain sekaisin, taikina vuokaan ja uuniin ja avot - piirakka on valmista! Helposta reseptistä huolimatta piirakka on ihanan mehevää ja herkullista.

 Tässä reseptissä mittasuhteena on käytetty kokoa kk eli kahvikuppi. 1 kk = 1,5 dl. Itselläni on yksi teräsmitta, missä on myös tuo kk-mittamääre, joten sen käyttäminen on helppoa.

Helppo Raparperipiirakka

2 kk sokeria (3 dl)

2 kk maitoa (3 dl)

1 kk voisulaa/juoksevaa marg. (1,5dl)

4 kk vehnäjauhoja (6 dl)

0,5 tl suolaa

0,5 tl kardemummaa

2 tl vaniljasokeria

2 tl leivinjauhetta

n. 6 dl raparperia paloiteltuna

vuoan voiteluun margariinia 

päälle: sokeria, kanelia

seuraksi vaniljakastiketta tai -jäätelöä

Käytin Pyrexin 27 cm vuokaa

1. Sekoita kaikki ainekset keskenään ja kaada voideltuun vuokaan. (Jos haluat, voit jättää osan raparperinpaloista pinnalle erikseen aseteltavaksi eli tee niistä esim. koriste kuvio taikinan kumoamisen jälkeen.)

2. Ripottele piirakan päälle vähän kanelia ja sokeria.

3. Paista n. 200 asteessa kiertoilmassa n. 1/2 tuntia tai kunnes piirakka on kypsää. Kypsymisaika riippuu uunista ja vuoasta.

  

4. Nauti sellaisenaan tai tarjoa esim. vaniljakastikkeen tai jäätelön kanssa.

Mansikkamaan ylläpitoa ja taimien istutusta

Olen pitänyt mansikkamaata jo viitisen vuotta ja oppinut tuona aikana jo aika paljon mansikoiden viljelystä. Mikään hortonomi tai asiantuntija en siis ole vaan itse oppinut ;) ja teen asioita siis  omasta mielestäni parhaalla tavalla :). Jotain varmaan kuitenkin teen oikein, sillä mansikkasato tältä pieneltä pläntiltä on usein ollut ihan valtava. Alla kuva kahden päivän poiminnan jäljiltä ja kyseessä tosin vain osa viime kesänä tuolta pieneltä pläntiltä saadusta määrästä.

Oikeita tapoja on varmasti monia ja jos minulla olisi esim. enemmän tilaa, tekisin ehkä eri tavalla. Näin pienellä maalla viljely aiheuttaa helposti sen, että tulee tarve istuttaa mansikoita aika tiuhaan etenkin, kun ne tekevät poikasia ihan tolkuttomalla tahdilla - eikä niitä oikein raaski heittää poiskaan :). Osa poikasista on tässä vuosien varrella päätynyt työkavereille ja tutuille ja osa meidän mökille. 

Nyt tänä vuonna hyödynsin uusia taimia oman mansikkamaan uusimisessa, sillä ensimmäiset n. viisi vuotta sitten istuttamani taimet olivat selvästi tulleet tiensä päähän. Silloin kun teimme tämän kasvimaan ostin Polkan ja Kaunottarien taimia ja siitä nämä kaikki ovat nyt lähtöisin enkä oikeastaan enää tiedä mikä on mitäkin mansikkaa. Kaunotar on vähän varhaisempi lajike kuin Polka ja siksi silloin päädyin ostamaan molempia lajikkeita, jotta satoa tulisi tasaisemmin kesän aikana.

Istuttamisessa olen tykästynyt mansikkakankaan käyttöön. Tai oikeastaan, nyt olen ihastunut kankaan kapeampaan versioon, sillä silloin taimet saa kätevästi alakautta asennettua - varsinkin kun niitä siis jälkikäteen lisäilee. Ison kankaan etu on se, että rivien välit pystyy pitämään myös kankaalla ja näin ollen taimien ympäristön siistinä ja tuholaisvapaana pitäminen on helpompaa. Mansikkamuovista en tykännyt lainkaan, on niin kauheen näköistä eikä päästä läpi vettä, joten se on jäänyt lähes käyttämättä.

Alla olevassa ylimmässä kuvassa oikealla on ensimmäisiä perustamiani rivistöjä, johon tuli mansikat istutettua liian tiheään. Tuottoisia ovat siitä huolimatta olleet, mutta poiminta on haasteellista. Kaksi oikean puolimmaista rivistöä on rakennettu kasvimaan laajennettuun osaan eli ovat vähän uudempia.

Vasemmalla näkyy viime vuonna pikapikaan perustamani uudet rivit ja keskellä niiden vauvat, joita nyt olen epätoivoisesti raivannut ja nostanut uudelleen viljeltäväksi. 

Yhden villiintyneen osion raivasin täysin pois ja heitin roskiin tuholaisten välttämiseksi. Samoin muutamia kotiloita löytyi mansikkamaata siivotessa, mitkä kaikki päätyivät surutta hävitettäviin jätteisiin. 

Viime vuonna ihmettelin tosiaan katkenneita mansikankukan nuppuja ja googlaamalla totesin niiden olevan vattukärsäkkäiden tihutöitä. Koko kesän ahkerasti siivosin katkaistuja nuppuja pois lisääntymisen ehkäisemiseksi. Vattukärsäkkäät nimittäin munivat kukannuppuihin ja uudet poikaset kuorituvat niistä sitten lisäämään tuhoja. Näistä kymmenistä katkaistuista mansikankukannupuista huolimatta on uskomatonta, että satoa tuli silti niin valtavasti. Toivottavasti tänä vuonna niitä ei enää olisi niin paljon.

Alemmassa kuvassa keskellä näkyy kaksi uutta rivistöä, mitkä olen juuri saanut valmiiksi. Nämä on siis toteutettu kapeammalla viljelyskankaalla. Vähän kyllä tosin jännittää, että multaantuvatko mansikat nyt, kun kangas on niin kapea. Tosin, tuohon voisi laittaa kuorikatetta, mutta en kauheesti tykkää sen käytöstä sillä tuholaisten löytäminen kuorikkeen joukosta on vaikeampaa kuin mullan päältä.

Koska omalla kasvimaalla ei oikein pysty pitämään muutamia vuosia viljelyvapaata, mitä yleensä suositellaan, kun taimet ovat tulleet tiensä päähän, niin tähän vuonna 'ratkaisin' ongelman sillä, että ostin useamman säkin kunnon Mustaa multaa ja vaihdoin maan. Muuten olen lannoittanut maata vain kanankakalla ja nokkosvedellä. Ja joku vuosi sitten käytin myös Luonnonlannoitetta Marjoille ja Hedelmille.

Nokkosvesi on todella hyvää lannoitetta kaikille kasveille ja lisäksi se on ilmaista ja suht helppo vielä valmistaa. Lähes joka paikassa on nokkosia aika helposti löydettävissä ja veden voi käyttää suoraan laimentamatta lannoksena. Nokkosvesi ehkäisee tuholaisia esim. monet kirvat yms. eivät kuulemma tykkää siitä. Sitä voi käyttää myös harmaahomeen, mansikkapunkin ja karviaishärmän torjuntaan (Lähde). 

Itse keräsin ämpärillisen noin puoleen väliin nokkosia ja täytin sen kylmällä vedellä (jotkut suosittelevat kuumaa vettä) ja jätin likoamaan kahdeksi vuorokaudeksi. Tämän jälkeen kaadoin veden kastelukannuun ja suihkuttelin sitä taimille. Nyt on jälleen uusi satsi tekeytymässä. Viime vuonna tein nokkoskeitosta mutta siitä osa jäi käyttämättä ihan sen karmean lemun vuoksi.

Mansikantaimien istuttaminen

Tässä yksi ohjeistus, miten on mielestäni kätevä tapa istuttaa mansikantaimia ja miten tein tänä vuonna.

1. Muotoile kuohkeasta ja hyvästä mullasta pitkulainen keko kasvimaalle. Peitä se taimikankaalla. Kiinnitä taimikangas toisesta päästä maahan tapilla, painolla tai kaiva helma tukevasti maan sisään. Jätä toinen pää vielä kiinnittämättä - voit laittaa siihen istuttamisen ajaksi painon päälle, jotta ei kangas ei lennä tuulen mukana.

Leikkaa kankaaseen noin kahden ruudun välein ristikkäiset viillot istutusaukkoja varten.

2. Pyörittele jokaisen istutusaukon kohdalla pistolapiolla aukko maahan.

3. Kastele istutusaukot lorauksella vettä.

4. Nosta kangasta ja aseta mansikan taimi maassa olevaan aukkoon ja taputtele kevyesti juuret piiloon.

5. Nosta mansikan lehdet varovasti aukosta kankaan päälle ja taputtele taimi kankaan alapuolelta vielä kunnolla kohdilleen. Muista, että mansikantaimea ei saa isututtaa liian syvälle vaan alin nupukka pitää jäädä maan päälle. Kun olet istuttanut taimet koko kankaan pituudelta, kiinnitä vielä toinen pää maahan. 

Voit kaivaa vielä kankaan reunat maan sisään niin se ei pääse lepattamaan tuulessa. Toinen vaihtoehto on käyttää painoja tai tappeja sopivin välein. Noita käteviä muovitappeja saa ainakin joistakin puutarhaliikkeistä. Omani ostin viime vuonna Prismasta.

Mansikkamaan ylläpito on työlästä mutta palkitsevaa. Oma mansikkamaani on laajentunut jo lähes koko kasvimaan kattavaksi ja tänä vuonna teinkin päätöksen, että taidan jatkossa keskittyä vain mansikoihin muun viljelyn sijaan :). 

Nyt kasvimaalla on vielä mansikoiden lisäksi vähän perunoita ja valkosipuleita, muutama ruusukaali, persiljaa ja timjamia. Viime vuonna minulla oli vielä sipulia, herneitä, palsternakkaa ja kurkkua - joista tänä vuonna suosiolla luovuin tilanpuutteen vuoksi. Pihalta toki löytyy myös muita hyötykasveja eli hedelmäpuita, marjapensaita ja raparperia.

Jauheliharisotto goes India!

Tämä päivä oli taas yksi niistä päivistä, kun sitä kaivelee kaappeja ja yrittää keksiä lennosta jotain perheelle ruoaksi :). Kuulostaako tutulta? Olisin niin halunnut tehdä jotain broilerista, mutta sitä ei ollut joten nappasin sitten pakastimesta pari pakettia jauhelihaa. Ja koska tyttö kertoi syöneensä koulussa spagettia piti keksiä jotain muutakuin pastaa :o. 

Blogissani on resepti ihanaan Jauheliharisoton ja sitä lähdin tekemään, mutta risotto muuttuikin matkan varrella.. Lopputulos oli intialaistyylinen ja aika kaukana alkuperäisestä mutta myös todella herkullinen. Tässä risotossa käytin tavallista pitkäjyväistä riisiä, sillä risottoriisi oli ihan lopussa.

Jauheliharisotto goes India!

500 g vähärasvaista naudan jauhelihaa

1 pieni tai 1/2 iso punasipuli

1 iso valkosipulinkynsi

puolikas porkkana

pieni pala kesäkurpitsaa

puolikas suippopaprika

(0,5 kpl chiliä)

mustapippuria ja merisuolaa myllystä

2,5 dl pitkäjyväistä riisiä

n. 2+2+2 dl kiehuvaa vettä

2 dl tomaattimurskaa

1 rkl tomaattipyrettä

1 Fond du Chef kana

1, 5 tl juustokuminaa eli jeeraa

1 tl garam masalaa

0,5 tl kurkumaa

1/3 tl korianteria (jauheena)

1 tl basamicoa

120 g mustia linssejä purkista (kypsiä)

3 tl tulista mangochutneytä

0,5 dl paksuhkoa, maustamatonta jogurttia

tuoretta korianteria maun mukaan

1. Hienonna sipulit ja porkkana ja lorauta pannulle oliiviöljyä. Kuullota sipuleita pannulla keskilämmössä hetken aikaa.

2. Lisää jauheliha pannulle ja ruskista. Ruskista niin kauan, että pannulta on haihtunut kaikki neste pois. Lisää pieniksi paloitellut kesäkurpitsa ja paprika (ja halutessasi chili). Lisää paiston aikana hieman mustapippuria ja merisuolaa myllyistä. (Kiehauta vesi paistamisen aikana vedenkeittimessä).

3. Lisää riisit pannulle ja kuullota niitä hetken aikaa. Kaada ensimmäinen 2 dl vettä pannulle ja aloita hämmentäminen. Lisää Fond du Chef kana sekä tomaattipyree ja jatka hämmentämistä. 

4. Kun riisi on imenyt nesteen lisää jälleen 2 dl vettä. Hämmennä koko ajan. Lisää juustokumina, garam masala, kurkuma ja korianteri.

5. Lisää jälleen vettä 2 dl ja jatka hämmentämistä. Kun vesi on imeytynyt lisää tomaattimurska, balsamico, mustat linssit ja mango chutney. Hämmentele ja lisää tarvittaessa vielä vähän vettä, jos kaikki neste on imeytynyt eikä riisi ole vielä kypsää. Pieni purutuntuma tulee olla mutta riisi ei saa maistua raa'alta eikä tietty olla myöskään liian puuromaista.

6. Lopuksi sekoita joukkoon jogurtti ja tarkista maku. Lisää tarvittaessa suolaa ja/tai mangochutneytä sekä tuoretta korianteria. 

6. Tarjoa risotto pienellä jogurttinokareella ja korianterinlehdin koristeluna. Raikas salaatti sopii hyvin rinnalle.

Hyvää ruokahalua!

Tuliset intialaiset, kanatäytteiset rullat 'Kathi rolls'

Tällä kertaa testasin Manju Malhin Intialainen Keittiö -kirjasta Kathi rollseja. Itsetehtyihin vehnäisiin lättyihin (Paratha) kääräistään grillattua broileria, kananmunaa ja tuoreesta korianterista ja muista mausteista tehtyä maustesosta. Nam!

Parathan taikinassa suositeltiin käytettävän karkeita vehnäjauhoja. Käytin täysjyvävehnäjauhoja mutta jälkeen päin ajatellen varmaan puolikarkeat vehnäjauhot lätyissä olisivat maistuneet paremmalta, joten reseptiin laitoin sitten niin. Samoin kaulin lätyt ohuemmiksi kuin reseptissä. Vasta kaulimisen jälkeen huomasin, että niiden olisikin pitänyt olla n. 0,5 cm paksuisia vaikka keittokirjan kuvissa näyttävät yhtä ohuilta kuin omani. Eli tee makusi mukaan ;). Perinteiset kaupasta ostettavat vehnätortillat voisivat sopia näihin hyvin.

Maustekastikkeeseen varasin yhden puskan korianteria - en yhtään osannu ajatella, että reseptissä tosiaan luki 100 g. Puskastani tuli lehtiä n. 10 gramman edestä :D.. eli se oli sitten soveltamisen paikka!



'Kathi Rolls'
n. 6 kpl

Täyte:
2 broilerinrintafilettä (voit laittaa enemmänkin jos haluat)
1 murskattu valkosipulinkynsi
1 tl kuorittua ja raastettua tuoretta inkivääriä
1 tl jauhettua jeeraa/juustokuminaa
1/4 tl kurkumaa
hyppysellinen garam masalaa
2 hienonnettua vihreää chiliä
1 tl tomaattipyreetä
1 tl sitruunamehua
1/4 tl suolaa
1 rkl kasviöljyä

Parathat:
200 g puolikarkeita vehnäjauhoja sekä hiukan ylimääräistä kaulimiseen
1/4 tl suolaa
1 tl kasviöljyä
1 dl kulutusmaitoa
3 isoa kananmunaa

Koranterikastike (oma sovellus):
1 iso ruukku tuoretta korianteria
1-2 vihreätä chiliä
1-2 pilkottua valkosipulinkynsi
1/2 tl suolaa
1 tl sitruunamehua
1 tl sokeria
1-2 dl turkkilaista jogurttia
(jos haluat runsaan täytteen, tee tuplasatsi)

tai tee kirjan mukaan:

Korianterichutney (kirjan mukaan):
100 g karkeaksi silputtua korianteria
3 paloiteltua vihreää chiliä
(1 pilkottu valkosipulin kynsi)
1/2 tl suolaa
1 tl sitruunamehua
1 tl demerara -sokeria
4-5 rkl vettä

Lisäksi: 
1-2 punasipulia ohuina suikaleina
muutama tomaatti kuutioituna (oma lisäys)

1. Laita kanat marinoitumaan: Kuutioi broilerinfileet pieniksi kuutioiksi, mutta sen kokoisiksi, että ovat pujotettavissa vartaisiin. Yhdistä kaikki täytteen ainekset öljyä lukuun ottamatta ja laita marinoitumaan peitettynä jääkaappiin vähintään kahdeksi tunniksi.

2. Valmista sillä aikaa Korianterichutney (tässä oma sovellus). Mittaa kaikki ainekset tehosekoittimeen. Laita turkkilaista jogurttia vain sen verran, että seos pystyy pyörimään sekoittimessa. Lisää loput turkkilaisesta jogurtista vasta hienontamisen jälkeen (muuten menee litkuksi). Lisää sitä vähän kerrallaan ja maista aina välillä, jotta saat kastikkeelle sopivan vahvuuden. Jätä odottamaan rullien täyttöä. Leikkaa myös punasipulista ohuita viipaleita ja kuutio tomaatti odottamaan rullien täyttöä.

3. Valmista seuraavaksi Paratha -taikina. Sekoita jauhot ja suola isossa kulhossa. Lisää öljy, maito ja 1 kananmuna ja alusta taikinaa n. 7-10 minuuttia, jotta siitä tulee kimmoisaa. Peitä taikina kostealla liinalla ja siirrä lämpimään paikkaan n. 20 minuutiksi.

4. Jos käytät puisia varrastikkuja liota niitä kylmässä vedessä vähintään 30 minuuttia ennen käyttöä.

5. Valmista seuraavaksi kana. Pujota broilerikuutiot vartaisiin ja kypsennä ne grillissä tai uunissa 175 asteessa 20 minuutin ajan tai kunnes liha on täysin kypsää. Kypsymisaika riippuu uunista ja kuutioiden suuruudesta. Sivele kypsentämisen puolivälissä lihojen pintaan öljyä.

6. Jatka parathatien valmistusta. Jaa taikina kuuteen osaan ja kaulitse siitä n. 0,5 cm paksuisia, halkaisijaltaan 16-17 cm kokoisia kiekkoja. Itse tein näistä ohuempia ja sitä myötä niistä tuli myös isompia. Vatkaa 2 iso kananmunaa (3 pientä) kulhossa kunnolla rikki.

7. Irrota broilerinlihat vartaista, ota korianterichutney esille ja aloita ruoan valmistaminen. Kuumenna paistinpannu ja laita siihen paratha paistumaan. Käännä se minuutin kulutta ja leivitä pinnalle ohut kerros vatkattua kananmunaa. Käännä lätty heti uudestaan ja paista munalla voideltua puolta n. puoli minuuttia. Nosta pannulta lautaselle, voitele munapuoli korianterichutneyllä, aseta 1/6 broilerin paloista lätyn reunalle ja sipulisuikaleita ja tomaattikuutioita päälle ja kääri rullalle. Laita rulla lautaselle folion alle odottamaan muiden Kathi rollien valmistusta.



Tarjoa sellaisenaan tai kääräise rullat yksitellen folioon taikka voipaperiin - niin täyte pysyy paremmin rullan sisällä.

Nämä ovat myös käteviä eväitä taikka voit vaikka kokata mukaan mukaan piknikille!

Hehkeää Helatorstaita!

Ihan mielettömän ihanalta tuntuu tämä auringonpaiste sen eilisen superharmauden ja sateen jälkeen. Meitä on tosiaan tällä hetkellä vain kaksi kotona sillä mies on pojan kanssa turnauksessa Hollannissa ja toinen tytöistä sai vapaataa koulusta ja nauttii pitkästä viikonlopusta mökillä vanhempieni kanssa.

Aamulla mietin, mitä ihmettä sitä nyt söisi aamupalaksi, kun on vapaapäivä ja kaikkee eikä ole sidonnaisuuksia siihen, mitä muille laittaa yms. Eilen ostin tytölle erikoisaamiaisen eli hän sai herkutella croissantilla ja viikunalla maustetulla kreikkalaisella jogurtilla. Lisänä tarjosin tietty tuoremehua ja kupillisen ihanaa Twiningsin Vaniljateetä.

Itse päädyin perinteiseen. Miten sitä onkaan nykyään niin kaavoihin kangistunut, että haluaa melkeinpä aina samaa aamupalaa? Onko sinulla moinen ongelma vai vaihteleeko aamupalasi päivästä toiseen. Normaalisti meillä syödään aina arkisin puuroa mutta itse olen siirtynyt syömään sitä myös viikonloppuisin. Tällöin lapset saavat itse vapaammin valita aamupalansa, mutta me miehen kanssa vedetään samaa settiä ;). Tosin viikonloppuna on aamiaisella usein tarjolla myös keitettyjä kananmunia - Friidoja tietty!

Lempiaamiainen

n. 130 g veteen keitettyä puuroa, kevyesti suolattua (tänään neljänviljan)

40 g rasvatonta maitorahkaa

60 g erilaisia kotimaisia marjoja pakkasesta

2 kuivattua luumua paloiteltuna

1 tl chiasiemenrouhetta (nyt tosin käytössä pellava-chia-hamppuseos)

1 tl MCT-öljyä

0,25 dl mansikkakeittoa tmv.

steviaa makeuttamiseen

1 parapähkinä erikseen syötynä

1-2 kuppia tummaa kahvia Löfbergs Crescent kera iskukuumennetun kevytmaidon

Hesarin paperiversio :)

Slowmorningin, eli aamiaisen, hesarin ja sosiaalisen median ;) jälkeen nykäsin lakanat sängystä ja latoin ne koneeseen peseytymään. Kun pesee lakanat aamulla, ehtii ne usein hyvin kuivumaan jo illaksi eli voi vaikka laittaa suoraan narulta sänkyyn - ellei sitten kaipaa vaihtelua ;).

Sitten vedin lenkkikamat päälle ja painelin ulos. Ihana raikas ilma ja mieletön auringonpaiste. Olipa hyvä fiilis! Tänään nappailin myös muutamia kuvia lenkin varrelta. On ihana huomata kuinka luonto alkaa vihertämään ja kasvua näkyy joka puolella. Kun ottaa kuvia talteen näkee kasvun ihan eritavalla, muuten silmä vähän niinkuin tottuu siihen eikä kasvua niin huomaa.

Valkovuokot kukkivat vielä vaikka taitaa kohta niidenkin kausi loppua piakkoin. Kielot tekevät tuloaan ja koivun lehdet ovat pieniä ja somia. Voikukkia näkyy jo monin paikoin ja joissakin kohdin ne ovat jo pääseet siemennysvaiheeseen.

Alla alimmaisena vasemmalla näkyy metsää lenkkipolun varrelta. Se raivattiin muutama vuosi sitten ja on nyt jotenkin ihastuttavan satumainen.

Lenkin jälkeen kävin tarkistamassa miltä pihallamme näyttää. Muutama päivä sitten sain vihdoin putsattua loputkin heinittyneet marjapensaiden alustat. Muuten - oli aika huikeaa huomata kuinka paljon kovemman kasvupyrähdyksen olivat ne marjapensaat tehneet, joiden alustan putsasin vappuna. Ne olivat monta senttiä korkeampia kuin ne jotka tuolloin jäivät putsaamatta. Marjapensaiden alle laitoin hyvää ja ravinteikasta mustaa multaa ja vähän vielä kanankakkaa.

Helmihyasintit kaunistavat nyt ihanasti etupihaamme. Raparperit ovat jo ihan valtavia - pitäisi varmaan korjata jo satoa! Tulppaanit tekevät juuri tuloaan ja yksi onkin aloittanut kukintansa.

Mansikkamaan muokkaus on edelleenkin vaiheessa. Uusia taimia on niin valtavasti, etten tiedä mihin niitä tunkisin :). Vanhoja olen vaihtanut uusiin ja ajattelin perustaa vielä 1-2 mansikkariviä lisää.

Ihanasti vihertää jo piha ja nämä muutama viikko sitten saamani puutarhaliljat kukoistavat.

Lenkin ja pihakatsauksen jälkeen laitoin lakanat kuivumaan, syötiin lounasta ja lähdettiin tytön kanssa treeneihin. Tai tyttö meni treeneihin ja minä kauppakeskus Kaareen =). Tämä postaus syntyi Coffee Housessa. 

Punnitse ja säästä -liikkeestä ostin kokeeksi tätä reilunkaupan suklaata. Pakkaus on kerrassaan ihastuttava! Ja tähän ei päde moni kakku päältä kaunis vaan suklaakin on ihan taivaallista. Devine - on hyvinkin kuvaava nimi. Piti syödä 1-2 kaksi palaa mutta menikin koko rivi :D - hups. Niin samettista ja suussasulavaa! Suosittelen kokeilemaan. Myös muita makuja löytyi ja vielä astetta tummempaakin.

Tänään olisi tarkoitus vielä kokata taas intilaista ruokaa, suunnitella yhtä reseptiä ja toivottavasti ehdin myös mansikkamaalle möyrimään! 

Ihanaa Helatorstaita!

Ja muistathan Blogiringin Kesän Kuumin blogi -arvonnan. Jos et vielä ole osallistunut niin vielä ehtii! Lue lisää täältä (klik) tai mene suoraan arvontaan klikkamaalla oheista kuvaa.

Sovellettu 'dal makhani' eli Linssi-papu-kukkakaalikeitto

Lähdin tekemään tätä ruokaa Manju Malhin Intialaisen keittokirjan 'dal makhani' reseptiä mukaillen. Suomennus kirjassa reseptille on 'mustia linssejä mausteisessa voikastikkeessa' - omasta mielestäni tämä on enemmänkin keittoa.

Ruoan valmistus reseptiä noudattaen ei oikein onnistunut, sillä sinnikkyyteni loppui jo siihen, kun ruokaan olisi pitänyt laittaa 75 g voita, mikä mielestäni oli ihan hirveä määrä, kun reseptissä sen sanottiin olevan 2-3 henkilölle. 

Laitoin siis 'vain' 30 g voita ja voipi olla, että se vaikutti myös lopputulemaan niin, että ruo'alla oli aika valju maku. Samoin käytin säilöttyjä linssejä ja papuja - ja tuore korianteri jäi uupumaan. Mutta maustoin lisää ja sovelsin lisää ja lopputulema olikin sitten yllättävän hyvä. 

Lisäksi lintsasin leivissä :), eli keiton kanssa Manjun oppien mukaan pitäisi tarjota Roti-leipää mutta itse kaivoin kaapista paketillisen pehmeitä tortilloja ja paahdoin niitä pannulla. Ne sopi keittoon ihan älyttömän hyvin, tai siis olivat itse asiassa piste i:n päälle. 

Summasummarum - tämä keitto oli todella kiva uusi tuttavuus ja myös ihana uusi makuelämys :). Ei ole ulkonäöllisesti häävi mutta makuhan se on tärkein ;).

Intialaistyyppinen

Linssi-papu-kukkakaalikeitto

n. 2-3  annosta

30 g voita

1 keskikokoinen sipuli

2 valkosipulin kynttä

1 kuivattu cyannepippuri (tai chiliä)

100 g mustia linssejä: Bonduelle Gourmet Lentils (kypsiä)

1 prk papusekoitusta: GoGreen luomu (kypsiä)

1/2 tl suolaa

1 tl kurkumaa

1 tl juustokuminaa/jeeraa

1 tl korianteria

1 tl garam masalaa

1 dl vettä

0,5 dl mustien linssien lientä purkista

1 tl inkivääriraastetta

2 tl kanaliemifondia

0,5-1 tl Samba Oelek chilitahnaa

3-4 dl kiehuvaa vettä

loraus hunajaa

n. 250 g kukkakaalin kukintoja (esikeitetty, esim. pakaste)

Tarjoiluun:

2-3 kpl pehmeitä tortilloja

(tai intialaista Roti-leipää)

2-4 rkl kermaviiliä

ripaus garam masalaa

(tuoretta korianteria)

1. Silppua sipuli ja valkosipuli. Kuumenna pannu ja sulata voi siihen. Lisää sipulit ja cyannepippuri (voit myös käyttää chilä) ja kuullota välillä sekoitellen n. 7 minuuttia.

2. Lisää suola, kurkuma, korianteri ja jeera ja sekoittele. Valuta neste linsseistä lasiin odottamaan. Lisää sitten huuhdotut pavut pannulle, mustat linssit, 1 dl vettä, fondi ja linssien säilöntävesi. Sekoita ja lisää inkivääri sekä pieni loraus hunajaa. Kypsennä keskilämmöllä n. 5 minuuttia välillä sekoitellen.

3. Lisää 3 dl kiehuvaa vettä ja hauduta 5 minuuttia. Lisää kukkakaalin kukinnot sekä samba oelek ja hauduta vielä toiset 5 minuuttia. Tarkista maku ja lisää halutessasi vielä vettä ja tarvittaessa suolaa.

4. Leikkaa tortillat neljään-viiteen osaan ja paahda niitä pannulla molemmin puolin. 

5. Annostele keitto lautasille ja nosta muutama tortillan pala keittolautasen reunalle, lisää lusikallinen kermaviiliä, ripaus garam masalaa ja halutessasi tuoressa korianteria. Tarjoa.

Vinkki: Paloittele tortilla keiton joukkoon lautasella, nam :P