(lisukkeina kauramaitoa, mantelimaitoa ja hyla-maitoa)
Koska mansikka-aika oli parhaimmillaan, halusin tehdä perinteisen ja kunnon mansikkakakun - sellaisen, minkä mummini aina teki syntymäpäivilleni. En koskaan aiemmin ollut tehnytkään neliskanttista isoa kakkua, joten jo oli aikakin! Kakku oli hyvä vaihtoehto siksikin, että sen kylmänä pitäminen jääkaapissa on helpompaa, kuin pyöreän ja korkean. Levykakku on myös helpompi vieraiden leikata, kuin korkea kakku.
Kakku mahtui juuri sopivasti yhdelle hyllylle ja seuraavan hyllyn korkeuttakaan ei tarvinnut säätää, joten tila jääkaapissa tuli optimaalisesti kakun osalta täytettyä. Lisäksi laitoin kelmun kahden hyllylevyn välille reunoihin kiinni, jotta kakku sai siitä suojaa ja kakkukuvun puutetta ei tarvinnut sen enempää harmitella.
Mansikkakakkuun tein kaksi 8 munan kakkupohjaa jotka paistoin uunissa syvällä uuni pelillä perä jälkeen. Pohjat leikkasin tarjoitimeen sopiviksi ja kahteen osaan.
Täytteeseen taisi mennä 8 desiä kuohukermaa, vähän rahkaa ja seoksen makeutin valmiilla kinuskikastikkeella. Yhteen kerrokseen kakussa ripottelin rouhittua valkosuklaata kerman päälle. Ja koska kyse oli mansikkakakusta tuli kakkuun tietysti joka kerrokseen soseutettuja mansikoita. Kostutin kakun sitruunalla ja vaniljasokerilla maustetulla vedellä. Täytteestä ylijääneellä kermalla silottelin vielä kakun pinnan joka puolelta.
Kuorrutukseen käytin 3 purkkia Flora Vispiä (á 2,5dl).
Pinnalle laitoin roppakaupalla mansikoita ja koristeeksi mansikan lehtiä ja syötäviä kukkia puutarhasta. Ristin kakun päälle ostin tällä kertaa valmiina Confetista.
Toisena kakkuna meillä oli aivan ihana Järvikylän reseptillä leivottu
Jäädytetty Minttu-juustokakku. Tyttäreni leipoi tämän kakun ja onnistui siinä loistavasti. Kakku on siksi kiva, että sen voi leipoa hyvissä ajoin pakkaseen odottelemaan. Nostimme kakun pöytään sulamaan n. tunti ennen juhlien alkamista.
Kakun alkuperäinen resepti löytyy rippijuhlamenuussa olevan linkin takaa. Sitruunamintun sijaan käytimme tavallista minttua, mitä meiltä löytyy omasta puutarhasta. Minttu on vahvempaa joten laitoimme sitä vähemmän. Gluteenittomien keksien sijaan käytimme tavallisia kaurakeksejä ja kakun leivoimme pykälää isompaan vuokaan, kuin mikä ohjeessa oli.
Voileipäkakku-klassikkona oli blogistani löytyvä
Kylmäsavulohi-katkarapu Voileipäkakku. Tuo resepti on niin ihana, joten leivon sillä nykyään aina voileipäkakkuni. Tällä kertaa lisäsin ruisleipäkerroksiin myös vähän paahtoleipää kiinnittämään leipäseosta ja alimmassa kerroksessa on myös 50 g voita.
Sekoilin täytteiden kanssa ja laitoin vahingossa kermaviilin katkaraputäytteeseen ja koska kermaviiliä ei sitten enää ollut, sai lohitäyte kaverikseen loput creme fraichesta ja vähän rahka-jogurttia. Toimi hyvin!
Tämä kakku on aina niin ihanan raikas ja herkullinen ja kerää kyllä joka kerta kehuja vierailta. Majoneesikakut tuntuvat olevan nykyään 'out' raskaan makunsa vuoksi, joten vieraat siksikin olivat mielissään.
Kakun koristeeksi laitoin yksinkertaisesti vain puutarhakukkakimpun. Mukana mm. ruohosipulia ja ruohosipulin kukintoja, persiljaa, tilliä ja tillinkukintoja ja muutama laventeli sekä sarviorvokki. Kaikki siis syötäviä. Olin varautunut koristelemaan myös lohella ja katkaravulla mutta joskus yksinkertainen on kaunista ja siksi päädyinkin vain tähän koristeeseen.
Rippijuhlissa meillä on ollut aina tapana tarjoilla myös kuohuviiniä. Koska kyseessä oli tytön rippijuhlat, istui niihin mielestäni Rose -kuoharit täydellisesti. Tarjolla oli sekä alkoholillista Pink -kuohuviiniä, että alkoholitonta Freixnetin kuohuviiniä. Molemmat olivat oikein hyviä.
Menussa mainitut Kantterelli-pekonipannari ja Tattipiirakka olivat äitini tekemiä. Suklaamuffinit oli tehty Fazerin reseptillä (menussa linkki) mutta suurin osa niistä jäi syömättä, ilmeisesti muuten runsaasta tarjoilusta johtuen. Serkkuni auttoi paistamalla kotonaan karjalanpiirakat ja tekemällä munavoin. Lisäksi tarjolla oli tietysti kaikkea muuta pikku naposteltavaa.
Juhlien yksi isoista ilon aiheista on myös kauniit kukat, joita useimmat vieraat tuovat tullessaan.
Niitä on ihana ihailla sitten juhlien jälkeenkin. Tässä osa ihanista ruusuista, joita tyttöni sai juhlansa kunniaksi.